Maud Kuistilan muistosäätiö

Maud Kuistilan muistosäätiön hallitus myönsi vuoden 2020 Maud Kuistilan palkinnon Oulun yliopiston fysiatrian professori Jaro Karppiselle. Palkinto luovutettiin Lääkäri 2020 tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 9.1.2020.

Professori Jaro Karppinen (oik.) ottaa vastaan Maud Kuistilan palkinnon säätiön puheenjohtajalta Markku Tiusaselta ja varapuheenjohtajalta Kaj Kuistilalta (edessä vas). Taustalla mukana tieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, professori Heikki Joensuu sekä onnittelukukkien kanssa säätiön hallituksen sihteeri Berndt Lindroos.

Säätiölle tehdyn ehdotuksen mukaan Jaro Karppinen on laajalti verkostoinut tutkija, joka on tehnyt elämäntyönsä edistäen kansainvälisesti tasokasta alaselkäkivun tutkimusta. Verkostojensa avulla hän on pystynyt tarjoamaan oman apunsa lisäksi kansainvälistä maailman alansa kärkitutkijoiden apua nuorille tutkijoille jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Hän on auliisti auttanut ja tukenut kellonajasta ja paikasta välittämättä antaen laadukkaita, moniulotteisia parannuksia. Karppisen ohjaus on aina kannustavaa ja nuoren tutkijan itsenäistä toimimista ja ajattelua tukevaa. Nuorten ohjaamisessa välittyy myös vahva vaikuttamisen tavoite ja hän on kyennyt tarjoamaan nuorille tutkijoille tukea ja mahdollisuuksia myös näissä tehtävissä.

Professori Karppisen tutkimusspektri on tuki- ja liikuntaelinpuolella harvinaisen laaja käsittäen mm. genetiikkaa, radiologiaa, interventioita, yläraajan hermopinteiden epidemiologiaa, polven nivelrikon riskitekijöitä, monipaikkaista kipua, alaselkäkipua ja iskiasta. Lisäksi hän on tehnyt työelämän ja terveydenhuollon järjestelmien, kuten fysioterapeutin suoravastaanoton tutkimusta sekä systemaattisia katsauksia.

”Jaron suurin ominaisuus ohjaajana on uskomaton tehokkuus, nopeus ja taito kaikissa vasteissa tutkijaa ja hänen töitään kohtaan”.

”Jaron positiivisuus ja kannustavuus on omaa laatuaan”.

”Jaro vastaa aina ystävällisesti kaikkiin kysymyksiin, vaikka olisi kuuraketissa”.

Maud Kuistilan Muistosäätiön hallitus päätti myöntää vuoden 2019 Maud Kuistilan palkinnon Helsingin yliopiston lastentautiopin professori Markku Heikinheimolle. Palkinto annetaan vuosittain lääketieteen alan ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinnon tarkoituksena on korostaa tutkijoiden kouluttajien merkitystä korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämiselle ja edistämiselle Suomessa. Palkinnon suuruus on 20 000 €.

Professori Markku Heikinheimo.

Professori Heikinheimo on uransa aikana antanut merkittävän panoksen suomalaiseen tutkijoiden koulutukseen. Vuonna 2000 hänen aloitteestaan perustettiin Helsingin lastenklinikan Tutkijakoulutusohjelma, ja hän toimi sen johtajana 10 vuoden ajan. Professori Heikinheimo on toiminut myös Valtakunnallisen Kliinisen Tutkijakoulun johtajana, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koulutusvaliokunnan puheenjohtajana sekä sittemmin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin hallituksen puheenjohtajana. Näissä tehtävissä hänen mottonsa ”Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa” on osuva ja elämään jäänyt iskulause.

Professori Markku Heikinheimolle palkintoa ehdottaneet kuvaavat häntä ystävälliseksi, yhteisölliseksi ja niin ohjattavistaan kuin työtovereistaan aidosti välittäväksi kouluttajaksi, joka laittaa itsensä likoon ohjattavien puolesta. Hän on ohjannut 18 väitöskirjaa.
Maud Kuistilan palkinto luovutettiin Helsingissä Lääkäripäivillä keskiviikkona 9.1.2019.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus päätti, että vuoden 2018 Maud Kuistilan palkinto annetaan Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori André Souranderille. Häntä on ehdottanut palkinnon saajaksi 13 allekirjoittajaa, kaikki hänen nykyisiä tai entisiä oppilaitaan. Professori Souranderin oppilaat kuvaavat häntä luovaksi, innostavaksi ja sitoutuneeksi ohjaajaksi, ei vain väitöskirjatyön aikana vaan myös sen jälkeen hänen toimiessaan mentorina ja tieteellisen uran neuvonantajana.

Vuoden 2018 Maud Kuistilan palkinnon sai professori Andre Sourander. Kuvassa säätiön hallituksen puheenjohtaja Markku Tiusanen (oik.), professori Andre Sourander, hallituksen varapuheenjohtaja Kaj Kuistila ja säätiön hallituksen sihteeri Berndt Lindroos.

Lasten mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen haaste. Professori Sourander on tällä alalla tieteellisesti maamme tuotteliain lastenpsykiatrian tutkija. Hän on julkaissut runsaat 200 tieteellistä alkuperäisjulkaisua sekä ohjannut parikymmentä väitöskirjaa. Väittelijöiden joukossa on lääkäreitä, psykologeja, hoitotieteilijöitä ja oikeustieteilijä.

Professori André Souranderin tutkimustyö on poikkeuksellisen laaja-alaista. Hän johtaa laajoja väestökohorttitutkimuksia, joissa selvitetään lapsuuden riskitekijöitä aikuisiän mielenterveysongelmille, rikollisuudelle, itsemurhille sekä syrjäytymiselle. Finnish Prenatal Study–tutkimuskokonaisuudessa selvitetään raskausajan biologisten ja ympäristötekijöiden yhteyttä keskeisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin, kuten skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ADHD:hen ja Touretten oireyhtymään.

Professori Sourander on kehittänyt etähoitona annettavan perhevalmennusohjelman alle kouluikäisten lasten käytöshäiriöiden hoitoon. Hoito-ohjelman tehokkuutta on tutkittu väestöseulontaan perustuvalla koeasetelmalla, joka on maailman suurin randomisoitu kontrolloitu alle kouluikäisiin kohdistuva väestötasolla toteutettu interventiotutkimus. Ohjelmaa implementoidaan tällä hetkellä eri puolilla Suomea. Alustavat tulokset ovat olleet erittäin lupaavia. Professori Souranderin työryhmässä kehitetään myös uusia matalan kynnyksen hoito-ohjelmia lasten masennuksen ja ahdistushäiriöiden hoitoon.

Professori Sourander on perustanut Turun yliopistoon kansainvälisesti merkittävän tutkimuslaitoksen, jossa työskentelee kymmeniä tutkijoita. Hän toimii vierailevana professorina mm. Columbian yliopistossa. Sourander toimii myös kouluttajana ja tekee tutkimusyhteistyötä useissa kehittyvissä maissa, joissa lasten mielenterveyden ongelmat ovat huomattavia haasteita mm. Kiinassa, Intiassa, Vietnamissa, Indonesiassa sekä Brasiliassa.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus on päättänyt jakaa vuoden 2017 Maud Kuistilan palkinnon Tampereen yliopiston lastentautiopin professorille Matti Korpille. Häntä on ehdottanut palkinnon saajaksi 21 allekirjoittajaa, kaikki hänen entisiä oppilaitaan.

Professori Matti Korppi suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1974. Hän valmistui lastentautien erikoislääkäriksi vuonna 1981 ja suoritti lääketieteen ja kirurgian tohtorin tutkinnon vuonna 1990 Kuopion yliopistossa. Lastentautien dosentuuri hänelle myönnettiin 1992 ja lasten reumatologian erikoislääkärin pätevyys 1996. Lasten infektiosairauksien suppea erikoisalan koulutus valmistui vuonna 2001. Hän on toiminut vuodesta 1996 vuoteen 2007 asti lastentautiopin apulaisprofessorina ja professorina Kuopion yliopistossa, jonka jälkeen hän siirtyi Tampereen yliopiston lastentautiopin professorin tehtävään.

Tampereelle siirryttyään professori Korppi on jatkanut Kuopiossa jo pitkään jatkunutta menestyksekästä tutkijoiden kouluttamista. Hän on mm. perustanut lasten hengityselinsairauksien tutkimusryhmän, tuottaen uusia tohtoreita ja ohjaten edelleen väitösprojekteja. Professuurien ohella Matti Korppi on toiminut apulaisylilääkärin tai ylilääkärin tehtävissä Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa. Hän on toiminut ja toimii useissa asiantuntijatehtävissä, kuten Kansallisen lastenlääkkeiden tutkimusverkoston (FINPEDMED) johtajana, Käypä hoito- Lasten alahengitystieinfektiot- työryhmän puheenjohtajana, kansallisen rokoteasiantuntijatyöryhmän jäsenenä ja Acta Paediatrica -lehden toimittajana. Hän on urallaan osallistunut aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen mm. Suomen lastenlääkäriyhdistyksen hallituksessa ja toimissaan yliopistoklinikoissa.

Pitkä ura ja laaja kokemus lääkärintyöstä heijastuvat professori Korpin käytännölliseen tapaan lähestyä kliinisiä ongelmia ja tutkimustietoa. Hänellä on erinomainen kyky oivaltaa oleelliset asiat kokonaisuuksissa. Vertaisarvioituja julkaisuja on kertynyt 340 mm. lasten infektiosairauksien, lasten astman ja allergologian, reumasairauksien ja rokotetutkimuksen saralta. Tutkimustulokset ovat siirtyneet lääkärintyön ja opetustyön kautta potilaan hoitoon käytännössä.

Professori Korppi on monipuolinen tutkijoiden kouluttaja. Hän on ohjannut 23 väitöskirjaa ja tällä hetkellä hänen ohjauksessaan on kahdeksan väitöskirjaoppilasta sekä Kuopiosta että Tampereelta. Pääosa väitöskirjaoppilaista on ollut lääketieteellistä tutkimusta tekeviä, mutta hän on ohjannut myös kliiniseen ravitsemustieteen ja terveystieteen väitöstutkimusta. Lisäksi aiheista voi mainita terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin.

Professori Matti Korppi on tutkijaoppilailleen aidosti ystävällinen ja helposti lähestyttävä, mutta myös vastuuta antava ohjaaja. Hänellä on harvinainen kyky antaa palaute positiivisen lähestymistavan kautta. Työskentely hänen ohjauksessaan sujuu jouhevasti ja viiveettä, mikä kertoo hänen paneutumisestaan ja aidosta kiinnostuksestaan ohjaustyöhön ja ohjattaviinsa.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus on päättänyt, että vuoden 2016 Maud Kuistilan palkinnon saaja on Helsingin yliopiston professori Aila Rissanen. Häntä on ehdottanut palkinnon saajaksi 11 allekirjoittajaa, kaikki hänen entisiä oppilaitaan.

Maud Kuistilan palkinto, 15 000€, jaetaan nyt 22. kerran. Palkinto luovutetaan professori Rissaselle Lääkäripäivillä Helsingissä 14.1.2016 klo 11.00.

Professori Rissanen on sisätautilääkäri ja ravitsemuksen asiantuntija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijoiden kouluttajana, taitavana ja arvostettuna kliinikkona sekä tutkijana. Hän on ollut merkittävä henkilö luomassa niitä linjoja, joiden avulla tänään Suomessa hoidetaan lihavuutta ja syömishäiriöitä. Hän on ollut perustamassa HYKSin syömishäiriöyksikköä, lihavuustutkimusyksikköä sekä Suomen lihavuustutkijoiden yhdistystä. Hän on toiminut myös Euroopan lihavuustutkijoiden yhdistyksen EASO:n pohjoisen alueen presidenttinä.

Hän on julkaissut lähes 300 tieteellistä artikkelia ja ohjannut parikymmentä väitöskirjaa. Häntä pidetään karismaattisena opettajana niin yliopistossa kuin yleisöluennoilla ja lehtien palstoilla.

Ehdottajat kertovat, että professori Rissanen on rohkaissut ja tukenut heitä poikkeuksellisella tavalla. Erityisesti hänen kouluttamansa naistutkijat kiittävät häntä hänen määrätietoisesta ja pitkäjänteisestä ohjauksestaan. Hän on ollut aikaansa edellä rohkaistessaan oppilaitaan ennakkoluulottomaan poikkitieteellisyyteen mm. sisätautien, psykiatrian, kansanterveystieteen, sosiologian ja isotooppilääketieteen aloilla.

Ehdotuksen allekirjoittajat pitävät professori Rissasen tärkeimpänä ominaisuutena mentorointia sekä tukea kliinisen työn, tutkimuksen ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. He kertovat, että “ilman Ailaa heistä ei olisi tullut tutkijoita”.

Maud Kuistilan muistosäätiön hallitus on päättänyt jakaa vuoden 2015 Maud Kuistilan palkinnon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorille Timo Partoselle. Timo Partonen toimii THL:n Mieliala, depressio ja itsetuhokäyttäytyminen -yksikön päällikkönä Helsingissä.

Timo Partonen on poikkeuksellisen ansioitunut mielenterveyden asiantuntija. Hän on perehtynyt vuodenaikaisvaihtelun, valon ja unen terveysvaikutuksiin. Hänen tutkimustyönsä valottaa elimistön sisäisen kellon ja sen toimintaan vaikuttavien keinojen merkitystä terveydelle ja mielialalle. Partonen on asiantuntijatyössään painottanut myös itsemurhien ehkäisyn jatkuvaa kehittämistä.

Tutkimusprofessori Timo Partonen on syntynyt vuonna 1965 ja väitteli Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi vuonna 1996 kaamosmasennuksesta. Partonen on työskennellyt psykiatrian erikoislääkärinä ja opettajana Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sekä ylilääkärinä ja akatemiatutkijana Kansanterveyslaitoksella. Vuonna 2012 Suomen Akatemia valitsi rahoittamistaan terveystieteen hankkeista Partosen tutkimuksen yhdeksi kymmenestä suomalaisen tutkimuksen vaikuttavuuden huipuista. Hän on ohjannut 18 väitöskirjatyötä.

Tällä hetkellä Partonen toimii muun muassa World Psychiatric Association -yhdistyksen Psykiatria ja uni-valvetilan häiriöt -jaoksessa, Annals of Medicine – sekä Psychiatria Fennica -tiedelehtien päätoimittajana. British Medical Association palkitsi hänen kaamosmasennuksesta kertovan, Oxford University Press -kustantamon julkaiseman kirjansa parhaana mielenterveyden alan teoksena vuonna 2002. Partonen on tullut myös suurelle yleisölle tutuksi unihäiriöiden asiantuntijana niin sähköisessä kuin painetussakin mediassa. Lisäksi hän on tuottelias tietokirjailija tuoreimpina kirjoina Valosta aikaa – sisäinen aika ja terveys (2012) ja Lisää unta – kiireen lyhyt historia (2014).

Palkintoa ehdottavat toteavat, että Timo Partonen on erinomainen malli ja esimerkki kaikille tutkijoiden kouluttajille. Hänen poikkitieteellinen tutkimusotteensa yhdistettynä laaja-alaiseen osaamiseen tekee hänestä huikean tutkijoiden kouluttajan. Tätäkin tärkeämpänä ehdottajat pitävät kuitenkin hänen aitoa läsnäoloaan ja innostustaan arjen työssä. Partosen tuki ei ole myöskään jäänyt tohtoritutkinnon ohjaamiseen vaan hän on toiminut mentorina entisille opiskelijoilleen myös tutkijanuran myöhemmissä vaiheissa.

Maud Kuistilan Muistosäätiön hallitus on valinnut vuoden 2014 Maud Kuistilan palkinnon saajaksi Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston neuropatologian emeritusprofessorin Hannu Kalimon. Hannu Kalimo on poikkeuksellisen ansioitunut aivojen rappeumantautien, kasvainten sekä verisuoniperäisten sairauksien tutkija ja tutkijoiden kouluttaja.

Professori Hannu Kalimo on syntynyt vuonna 1944 ja on saanut koulutuksensa Turun, Uppsalan ja Marylandin yliopistoissa. Hän on toiminut neuropatologian professorina Göteborgin, Uppsalan sekä Helsingin yliopistoissa 1984-2011. Professori Kalimolla on ollut merkittävä osuus koko maan neuropatologian kehittämisessä. Hän on ohjannut 18 väitöskirjaa ja ollut vastaväittäjänä 21 kertaa, mikä erityisesti heijastaa häntä kohtaan osoitettua luottamusta asiantuntijana ja opettajana neuropatologian varsin pienellä erikoisalalla.

Professori Kalimo nauttii myös laajaa kansainvälistä luottamusta. Hän on toiminut Kansainvälisen neuropatologian yhdistyksen pääsihteerinä, Skandinaavisen neuropatologiyhdistyksen puheenjohtajana, Euroopan neuropatologian yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja Suomen patologien järjestön puheenjohtajana sekä alan arvostetuimpien tiedelehtien toimitusneuvostoissa. Professori Kalimo on toiminut myös pitkään Suomen neuropatologian erikoislääkärikoulutuksen koordinaattorina.

Maud Kuistilan palkintoa ehdottaneet kuvaavat professori Kalimoa innostavaksi, kannustavaksi ja laaja-alaiseksi tutkimustyön ohjaajaksi. Hän on luonteeltaan lämmin, helposti lähestyttävä ja ihmisenä vaatimaton. Nämä luonteenpiirteet ovat ehdotuksen tehneiden mukaan olleet suureksi avuksi mestari-kisällisuhteita luodessa.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus on päättänyt jakaa vuoden 2013 Maud Kuistilan palkinnon Helsingin yliopiston silmätautien professorille Tero Kivelälle.

Professori Tero Kivelä on syntynyt vuonna 1960 ja hän on ohjannut 17 väitöskirjaa. Hän on laaja-alainen tutkija, joka on erikoistunut silmätautien lisäksi patologiaan, onkologiaan, tilastotieteisiin sekä lääketieteen suomenkieleen. Hän on ollut myös erittäin aktiivinen silmätautien kansainvälisessä ja eurooppalaisessa yhteistyössä mm. European Board of Ophtalmology -järjestön presidenttinä 2005-2006.

Palkintoehdotuksen tehneiden 17 professori Kivelän oppilaan mukaan hän omistautuu kokonaisvaltaisesti tutkijakoulutukseen ja opetukseen. Hän on ehtymättömän kärsivällinen, kannustava ja myönteinen opettaja. Lisäksi hänet tunnetaan huolellisena ja tarkkana sekä uteliaana ja innostavana. Hänen järjestämäänsä opetusta kuvataan korkeatasoisiksi myös kansainvälisesti arvioituna. Helsingin yliopisto on palkinnut hänet kahdesti opetuksen kehittämisestä.

Sen lisäksi, että professori Tero Kivelä on alansa huippututkija ja -kouluttaja, häntä voidaan luonnehtia myös hyvämaineiseksi herrasmieheksi. Myös tässä suhteessa hän sopii erinomaisesti Maud Kuistilan palkinnon saajien joukkoon.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2012 Maud Kuistilan palkinnon Tampereen yliopiston kirurgian professorille Teuvo Tammelalle.

Professori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston kirurgian professorina sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian vastuualueen ylilääkärinä. Hän on ohjannut 22 väitöskirjaa ja julkaissut 366 alkuperäisjulkaisua erityisesti urologian erikoisalalta. Hän on laaja-alainen tutkija ja erikoistunut eturauhassyövän perustutkimukseen, epidemiologiaan ja kliiniseen hoitoon.

Professori Tammelaa kiitetään palkintoehdotuksessa innostavaksi ja kannustavaksi nuorten tutkijoiden ohjaajaksi. Hän on innostunut kulloinkin käsillä olevasta tutkimusaiheesta ja hänellä on kyky siirtää innostus myös ohjattavaan. Häntä on helppo lähestyä ja häneen on ollut helppo saada kontakti kun hänen ohjattavansa ovat tarvinneet vastauksia kysymyksiinsä.

Hänen antama innostus tutkimukseen on kantanut hedelmää myös ohjattaviensa tohtoritutkinnon jälkeen, ja monet hänen ohjattavansa ovatkin jatkaneet aktiivista tutkimustyötä ollessaan klinikassa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä Suomessa ollaan oltu huolissaan nimenomaan kliinisen tutkimuksen tilasta. Professori Tammela on edistänyt nuorten tutkijoidensa uraa myös kun nämä ovat olleet perustamassa omia tutkimusryhmiään auttaen tutkimusrahoituksen järjestämisessä. Palkintoehdotuksessa kerrotaan professori Tammelan sanoneen, että hän kokee itsekin onnistuneensa kun hänen tutkijakoulutettavansa menestyvät.

Maud Kuistilan Säätiön hallitus on myöntänyt vuoden 2011 Maud Kuistilan palkinnon Helsingin yliopiston keuhkosairauksien professorille Vuokko Kinnulalle.

Vuokko Kinnula valmistui lääketieteen lisensiaatiksi ja lääketieteen tohtoriksi v. 1981 Oulun yliopistosta. Hän sai sisätautien erikoislääkärin pätevyyden 1987 ja keuhkosairauksien pätevyyden 1989. Hänelle myönnettiin fysiologian dosentuuri 1987 ja keuhkosairauksien dosentuuri 1993 Helsingin yliopistosta. Vuokko Kinnula on toiminut keuhkosairauksien professorina ja ylilääkärinä Oulun yliopistossa ja Oulun yliopistollisessa sairaalassa 1996-2003 toimittuaan sitä edeltävästi vierailevana professorina Dukesin yliopistossa Yhdysvalloissa vuosina 1989-91. Hän toimi Helsingin Yliopistollisessa sairaalassa erikoislääkärinä vuosina 1991-1995 sekä apulaisprofessorina Oulun yliopiston sisätautien klinikassa vuosina 1995-1996.

Vuodesta 2003 lähtien Vuokko Kinnula on toiminut keuhkosairauksien professorina Helsingin yliopistossa. Vuokko Kinnula on uransa aikana ohjannut 20 väitöskirjatutkimusta Oulun ja Helsingin yliopistoissa.

Professori Kinnulan pääasiallisia tutkimuskohteita ovat keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä, astma ja keuhkofibroosit sekä hapenpuutteen ja toksisuuden vaikutukset keuhkoissa eri keuhkosairauksissa. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä keräämällä kansainvälisesti merkittävän keuhkokudoskoepala- ja yskösnäyteaineiston, sekä toimimalla alkuun panevana voimana uusille tutkimushankkeille keuhkoahtaumataudin, keuhkofibroosin sekä keuhkonsiirtojen alalta.

Vuokko Kinnulalla on ollut kansallisesti merkittävä rooli keuhkoalan koulutuksessa. Hänen oli toimittamassa ensimmäistä suomalaista Keuhkosairaudet-oppikirjaa vuonna 1997 Duodecimin kustantamana. Professori Vuokko Kinnula toimi Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2000-2002.

Professori Kinnulalle palkintoa ehdottaneet kuvaavat häntä seuraavin sanoin:

“Ohjaajana ja tutkimusyhteistyökumppanina Vuokko Kinnula on innostava, innostunut, peräänantamaton, kannustava ja rohkaiseva. Vuokko Kinnulan monialaisessa tieteellisten menetelmien hallinnassa yksi merkittävä selittäjä on monipuolinen koulutus. Professori Vuokko Kinnulan merkitys suomalaiselle keuhkoalan tutkimukselle on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Hän on ohjannut ja kouluttanut keuhkoalan tutkijoita maantieteellisestikin laaja-alaisesti etelästä pohjoiseen. Professori Kinnulan luomat edellytykset nuoremmalle tutkijapolvelle jäävät pysyväksi tutkimuskulttuuriksi keuhkosairauksien alalla Helsingin yliopistossa.”